Olisikohan jotenkin helpompi saada sanat aina Harmaan portinvartijan silmien ohi ja istumaan alas, talteen, jos olisi sellainen systeemi, joka muuttaa puheen suoraan tekstiksi?

Sillä tunnetustihan ei minulta puhetta saa pysäytettyä, ei sitten millään. Pätisiköhän se vielä sittenkin, jos sen kaiken saisi saman tien muistiin? (Ei, en tosiaan tarkoita kaiken suusta pullautetun heittämistä julki, vaan vain että pääsisi näistä riivatun tukoista, kun on liian monta ajatusta mielessä eikä jaksa eritellä niitä valmiiksi ja ruudulle - eihän se enää ole paperille edes - ei edes vaikka aivan hyvin tietää, että paremmin se erittely siinä ruudulla vasta tapahtuu.)

(Että on tuo typerä jäänharmaan tuijotuksen ja seitinharmaiden kulmakarvojen muuri.)

Joskus tuntuu myös, että kuitenkin olisi sopinut paremmin livejournalin tyyppinen merkintäsysteemi, jossa keskustelunomaisuus korostuu: osaksi siksi, että joskus sitä keskustelua tosiaan tahtoo ja kaipaa, mutta ennen kaikkea siksi, että keskusteluassosiaatio korostaa puheenomaisuutta muutenkin, ja se puhuminen on vain kerta kaikkiaan helpompi ajatus. Olisi helpompaa heittää yksittäisiä pikkukiviä veteen kuin rakentaa niistä jokin suurempi muodostelma. Tottumus vierasti sitä aiemmin, ja kyllä se tottumus vierastaa sitä yhä: sehän vain antaisi luvan olla yrittämättäkään mitään tarkoituksellista, mitään millä on muoto ja tavoite. Blogin viitekehyksessä tavoitteena on kuitenkin yhä pakinan tai mielipidekirjoituksen muoto.

Mutta onko mieltä tavoitella jonkin yleisesti hyväksytyn muodon vaatimusta, jos ei pääse edes niiden yksittäisten pikkukivien kanniskelusta eteenpäin? Kannattaisiko sitten vain heitellä minkä heittelee ennemmin kuin keskittyä aivan turhaan välivaiheeseen eli siihen, että yrittää kantaa niitä kaiken kerralla, kun miettii sijoittelua eikä pääse siitä eteenpäin? Etenkin koska se on varma resepti siihen, että jossain vaiheessa ne vain kaikki putoavat.

Vaan jospa nyt kuitenkin pyritään rakennelmiin. Ehkä pitää vain tehdä itselleen paremmin selväksi, mitä kulloinkin on rakentamassa.

(Niin että kunhan ehkä jossain vaiheessa saan palattua siihen blogialustan uudelleenarviointiin, on se vaihtoehto varmaan kuitenkin wordpress eikä LJ-klooni. Juuri nyt en taas jaksa säätää sitä vaihtoa.)

(...Ja jos olisi puheen tekstiksi muuttava juttu olemassa, niin samalla voisi tehdä käsitöitä! Nyt ei voi keksiä mitään! Mikä muka olisi sellaista näperrettävää, jota voi tehdä katsomatta ja mieluiten vain yhdellä kädellä samalla kun lukee juttuja, mutta silti se tyydyttäisi levottoman oheistoiminnan tarpeen?)