Olen päätynyt viime aikoina silloin tällöin suosittelemaan ihmisille kirjoja, joista itse pidän erityisesti tai joita en usko heidän lukeneen, ja huomasin, että siinähän on sitten jonkinlainen otos vastaukseksi siihen kauheaan kysymykseen lempikirjoista. Ei kattava eikä ehdoton – sellaisen esittämisen mahdottomuus on lamauttanut minut tähän asti aina, kun kysymys on esitetty – vaan vain hyvin osittainen otos, josta on karsittu pois "kaikkien jo lukemat" ja hyviksi tietämät kirjat (oletusarvoisesti olet siis jo lukenut Tolkienisi, Susan Cooperisi ja Maameresi, kuin myös jo kauan sitten suomennetut Kariston kustantamat scifit ja LeGuinin Pimeyden vasemman käden).

Nämä ovat siis kirjoja, jotka kannattaa lukea. Tai myös kirjoja, joihin minulla on läheinen suhde – ja joista olen kyllä puhunutkin useasti, joten osa tästä on varmaan toistoa.

Fantasian huippuja:

Gene Wolfe: The Book of the New Sun (The Shadow of the Torturer, The Claw of the Conciliator, The Sword of the Lictor, The Citadel of the Autarch; myydään nykyään kokonaispakettina nimellä Severian of the Guild). Teknisesti scifiä: niin kaukana Maan tulevaisuudessa, että se tuntuu taas fantasialta. Uskomattoman omaperäinen, monikerroksinen, aivan mieletön opus, jonka voi lukea uudestaan ja uudestaan ja tajuta aina lisää. Varaa hyvä sanakirja viereen, jos haluat saada tarkemman kuvan monista maailman olioista ja termeistä. Gene Wolfe ylipäänsäkin on yksi ehdottomia mestareita.

Mary Gentle: Ash. Palkkasoturikapteenitar Burgundin sodissa ja historiantutkijat hänen legendansa kimpussa... ja sitten alkaa realistiseen historiantunteeseen tulla säröjä... 1300 sivua, joita Ei Voi Lopettaa. Suunnattoman viihdyttävä! 1400-luvun sotien realismi on välillä aika rankkaa, mutta kuuluu kuvaan.

Mary Gentle: Rats and Gargoyles (ja sitä pohjustavat novellit). Fantasiaa, jonka magian ja koko maailman pohja on hermeettinen pseudotiedemagia. Aivot nyrjähtävät ja visioita riittää!

Guy Gavriel Kay: koko tuotanto, mutta etenkin Tigana, A Song for Arbonne ja Lions of Al-Rassan. Joidenkin makuun Kay ei ole, mutta minä jumaloin Kayn häpeämätöntä kauneutta, kaihoa ja tunnetta. Viimeisimmät kirjat, The Last Light of the Sun ja Ysabel, eivät kuitenkaan ole mielestäni yltäneet muiden tasolle.

Connie Willis: kaikki, mutta erityisesti novellikokoelma Impossible Things ja romaanit To Say Nothing Of The Dog ja Passage. (Doomsday Bookista en itse asiassa pidä ollenkaan: se kauppaa sitä historiankuvaa, jossa kaikki ovat idiootteja, koska sellaisessa surkeudessa ja osaamattomuudessa ei vain voisi selvitä millään viileämmillä leveysasteilla. Mutta monet pitävät siitä paljon.) Willis ei kylläkään toki ole fantasiaa, vaan scifiä ja joskus jopa vain "maagista realismia".

Ursula LeGuinin novellit.

Kyllä, minä pidän myös näistä, mutta kaikkihan ne tietävät:

Lois McMaster Bujold, Vorkosigan-sarja (aloita joko The Warrior's Apprenticesta tai Cordelia's Honorista, joita kuulemma paraikaa suomennetaan)
Ian M. Banks, Kulttuuri-sarja (ja muukin Banks; Algebraistin olen lukenut jo ainakin kolme kertaa)
China Mieville
Alastair Reynoldsin paremmat
George R.R. Martin, A Song of Ice and Fire -sarja (hieno, muttei "minun" kirjojani - silti tiesittekö, että siitä on tulossa TV-sarja???)
Jeff VanderMeer (kuten edellä: ei "minun" kirjojani)
Neil Gaiman: lähinnä Sandman, Neverwhere ja osa novelleista (olen aika kyllästynyt Gaimanin kulttiin: romaanit ovat Ihan Hyviä, mutta eivät minusta palvontansa arvoisia)

Yksittäistapauksia, jotka kolahtivat yllättävästi:

C.S.Friedman: This AlienShore. Scifiä, värikäs maailma, mielenkiintoisia visioita, hyvin empatisoitava päähenkilö. (Ja jos pidät goottilaisesta fantasiasta, The Coldfire Trilogy voi olla makuusi; minä kun en niin enää noista viehättävistä mutta traagisista melkein-pahiksista/melkein-vampyyreistä perusta.)

Mary Gentle: Ancient Light. Kaikki muut näyttävät vihaavan tätä kirjaa, mutta minuun se teki valtavan vaikutuksen. Pelkästään ja yksin. Minusta se oli huikean traagista, upeaa ja vahvatunnelmaista scifiä, ja olin vallan järkyttynyt, kun kuulin sen olevan oikeastaan jatko-osa (kirjalle nimeltä Golden Witchbreed). Minusta sen viittaukset menneisiin olivat ihan riittävän selviä yksinään ja PAREMPIA kuin jos olisin lukenut niistä jo koko kirjan...

Lois McMaster Bujold: Paladin of Souls (joka toki on selvempi, jos on lukenut myös ihan hyvän edeltäjän Curse of Chalion). Aikuinen nainen, joka on kärsinyt paljon ja joka on nyt omassa ympäristössään turha kuningataräiti, ottaa elämänsä ohjat takaisin itselleen. Kolahti KOVAA. Eikä ehkä yllättävästikään.

Raymond E. Feist ja Janny Wurts: Daughter of the Empire –trilogia. En ole kyllä lukenut vuosiin, joten en ole varma, miten paljon tämä olisi vanhentunut, mutta aikanaan tämä pääosin korealaisvaikutteiseen fantasiamaailmaan sijoittuva trilogia viehätti suuresti - ei vähiten naispäähenkilön vuoksi. Kirjojen juonirakenne on ehkä pikkuisen formulaainen, mutta se formula viihdyttää kehyksessään mitä mainioimmin!

Ns. "yleistä kirjallisuutta":

A.S.Byatt: Possession. Se, jossa on niitä viktoriaanisia kirjailijoita ja niiden tutkijoita nykyajassa, ja jos et ole vielä lukenut, niin on jo korkea aika! Yksi rakkaimpia lukukokemuksiani koskaan. I-HA-NA. Nyt myös suomeksi nimellä Riivaus (en kyllä ole tarkistanut käännöksen tasoa, mutta Teos on aika kunnianhimoinen kustantamo).

Kielen mestareita:
Margaret Atwood: Blind Assassin
Halgrimur Helgason: Islannin kirjailija
Andrei Makinë: Venäläisiä unelmia
John Crowley: Little, Big (urbaania fantasiaa, monella tavalla aikansa tuotos ja turhauttava, mutta OI, se KIELI!)
Patricia McKillip: Ombria in Shadow (nuortenfantasiaa – periaatteessa)
Stephen Fry: The Liar (HURVATON!)

Tämä kirjailija pelasti minut alle 25-vuotiaana:

Carrie Fisher (kyllä, SE Carrie Fisher): Postcards from the Edge, Surrender the Pink, Delusions of Grandma. Kielellä leikittelyä, itseironiaa, humoristista totuutta siitä, miten mahdotonta elämä on, kun kaikki sattuu ja kaikkea epäilee.

Olisi myös mielenkiintoista saada tuttujen näkökulmia Pasi Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta
-kirjaan. Kuten kirjoitin taannoin, minulla on siihen hyvin ristiriitainen suhtautuminen: upeaa, suomalaiselta kirjailijalta yllättävän upeaa kieltä, mutta... mutta jäikö jotain liian selvittämättä? Vai olenko vain tyhmä?


...Sellaisia niin kuin lonkalta heitettynä. Myöhemmin ehkä lisää "ihan kivoja" suositeltavia. Mitäpä tämän perusteella suosittelisit minulle? Etenkin kiinnostaisi tietää, mikä nuorten hyllyt täyttävästä nuorisofantasiasta on lukemisen arvoista!