"Hei Feeniks, beibi, kultamussukka ripsusiipi, missäs mun jutut viipyy?"

"Um, äh, jutut? Oota, mulla on kaverien naamakirjapäivitysten lukeminen kesken…"

"Niin. Ne jutut, mitä sä tarjosit mulle täksi päiväksi? Siitä ääliömäisestä seksitutkimuksesta, josta Hesarissa oli juttu pari päivää sitten? Ja siitä rohkeasta papista, joka vaihtaa sukupuolta? Sä lupasit mulle palavaa raivoa ja kaunosanaisuutta ja rehellisyyttä sankokaupalla? Missäs se sanko on?"

"Tsihi! Sä etsit sun sankoa..."

"Mitä? Onks tää nyt kikatuksen paikka? Oletsä enää neljäntoista? Ja entäs eilisen kriisiuutisen päivitys? Ja se henk.koht. juttu siitä puhumisen vaikeudesta, harkinnasta, sulkeutumisesta ja oikean sanamäärän kontrollin mahdottomuudesta?"

"Tota, ku toi Harmaa…"

"Ei Feeniksillä ole mitään tarpeeksi perusteltua sanottavaa noihin vakaviin artikkeleihin, sehän nyt on aivan selvää. Eikä mitään resursseja uhrattavaksi taas oman psykologiansa pyörittelyyn ennen kuin on hoitanut velvollisuutensa ja kirjoittanut yleiskuva-artikkelin viime viikonlopun Käpälämäestä ja sitä paitsi hoitanut sekä sen varsinaisen debriiffin että jo edellisten kahden pelin roikkuvat debriiffit, joista on molemmista jo odottamassa pitkänlinjansakkoja."

"Mut hei Harmaa, huomasitsä, mä sentään olin nokkela ja huomasin nettimeemivitsin? Where is my bukkit? Huomasitsä?"

"Niin kuin puoli maailmaa. Ja mitäs sitten, ethän sinä sitä meemiä edes ole itse keksinyt. Feeniks, sinä et ole enää neljäntoista. Katso peiliin ja laske makkarasi, jos et muuten muista!"

"Niin mutta hei, kuulkaas nyt - entäs toi oman tilanteen päivitys? Kriisiuutinen on kuitenkin aina kriisiuutinen!"

"Pffh, mikä ihmeen kriisiuutinen? Eihän Feeniksillä mitään oikeaa kriisiä ole!"

"Tota, kyllä mä sen… eihän tässä mitään kriisiä tosiaan enää. Kyllä mä. Kunhan mä saan luettua nää pari uutta metakeskustelua ja ficciä ja tiedeuutista ja kirjakeskustelua, kun muuten mä ehdin tyhmistyä taas tänäänkin… ja nää pari päivän sarjakuvaa ja kaverijournalia ja IMDb:n linkit, niissä menee vaan ihan hetki. Ja jos joku on vaikka päivittäny jotain kivoja BN-kuvanmuokkauksia, mä tartten ne inspiraatioksi, kun mun ficit ei oikeen etene, kun taas näkee, etten mä osaakaan oikeesti kirjottaa… Ja noin hupilinkit mun on pakko lukea, ennen kun mä uskallan lukea sellasia muutamia juttuja, jotka oikeasti opettaa mua, niin kuin kirjailijoiden blogeja – niin että täytyyhän mun päästä siihen asti, niin että…"

"Niin. Kuulethan: ei kriisiä. Diivaili eilen taas vain. Ja oli ollut tyhmä ja puhunut liikaa, mutta tyhmyydestä kuuluukin maksaa."

"Mut sit toi Harmaa on kyllä oikeassa, että pelkät kriisipäivitykset on tyhjää, ei ketään jaksa mun mielentila kiinnostaa enää, niin että pitäis samalla hoidella noi mielipide-esseet niin kun tasapainon takia. Mut kun mun pitäis kirjoittaa ne vanhat debriiffit ensin…"

"Ai niin! Apropos debriiffit: sä lupasit mulle kaksi viikkoa sitten kuvauksen siitä teidän Star Wars –kampanjan lopetuksesta, kun rustasit sen tunteilevan teaserin! Ja sillä samalla viikolla sen kaksoisarvostelun niistä Strossin ja MacLeodin Edinburghiin sijoittuvista scifijännäreistä!"

"Niimmutku eiks me jo luovuttu kirja-analyyseistä? Kun sit mut pitäis päivittää kans Bujoldin Passage, enkä mä halua sanoa pahaa sellaisesta kirjailijasta, joka on muuten ollut ihan oikeesti ihana, kun varmaan mä vaan en nyt ymmärrä tätä uutta sarjaa ja sen hyvyyttä… ja ne espanjalaiset ja ranskalaiset dekkarit?"

"Älä kuuntele sitä, se ei vain halua myöntää, että luki helppoja dekkareita sen sijaan että olisi tarttunut yhteenkään siitä isosta pinosta nobelisteja, Merete Mazzarellan esseitä, uudempaa Makinëa ja muuta sellaista, mikä voisi vaikka pakottaa sen ajattelemaan!"

"Mut kun ne sattuu…"

"Vinku vinku. Onko ihme, ettei se osaa kirjoittaa kirjoista asiallisesti? Sitä paitsi näin meidän kesken: se jätti Little, Bigin uudelleenlukemisen muutamaa lukua ennen loppua vain siksi, ettei sen kantti kestänyt loppuratkaisua."

"Mut kun kyl mä ehkä voisin kuitenkin yrittää niitä mielipidejuttuja? Kun ne on ainakin tosi tärkeitä ja me ollaan varmasti ihan kaikki samaa mieltä niiden oikeutuksesta? Piippuhyllykin, eiks joo…?"

"Sekö siellä lavalla muka kehtaa esittää olevansa joku mielipidevaikuttaja? Buu mikä hybris! Buu!"

"No mut kai sitä voi mielipiteensä…"

"Buu! Hybris! Alas!"

"Siinä näet. Ei kannata. Sitä paitsi minä satun portinvartijana ja kaikkien sarakkeiden prosenttien laskuttajana tietämään sellaisen häpeän, mitä Feeniks salailee neuroottisesti: että se epäonnistui eräässä toisessakin leveilyprojektissa juuri varsin säälittävästi, niin maailmanvalloittajan elkein kuin sen olikin mennyt aloittamaan. Niin että ei taida tästäkään mitään tulla ainakaan juuri nyt. Parempi kun vain jätetään se tänne yksin miettimään puuttuvia tekemisiään. Oppiipahan olemaan. Sen on syytä, koska se on viime aikoina ruvennut kuvittelemaan itsestään sosiaalisesti liikoja."

"Buu! Koppava! Turhamainen! Pois lavalta!"

"Siis herranen aika, se luulee olevansa jotakin, vaikka sen sosiaaliset tilit ovat kaikki miinuksilla! Ajatelkaa nyt, yrittää nyt ostella jotain kontaktia vanhentuneilla talletuksilla! Ja kaikkien sarakkeiden luottoa se on saanut niin paljon niin monta vuotta, että sitä ei kyllä enää liikene!"

"Buu! Huijari! Buu!"

"Niin et emmä oikeen nyt voi tehdä mitään, Kierto kulta. Kyl mä haluaisin. Mut kun mun pitää lapioida nää tuhkat pois ennen kuin toi Harmaa voi tasata mitään mun tileistä, ja jos mä en tee sitä, mä en pääse ulos tekemään mitään toisille oikeasti hyödyllistä, eikä toi ylärivi lakkaa huutamasta ennen sitä. Eikä sammu toi hätävilkku ja summeri näyttämön päälläkään."

"Niin, katso nyt, tietysti se keksi tekosyyt vältellä taas lupauksiaan sinullekin. Se ei sitten koskaan saa aikaan mitään. Mutta jos haluat odotella, voit toki istua tuonne piippuhyllyn väen joukkoon, niillä on kaikkein parhaat bileet. - Ei niin että minä tietenkään sellaiseen sortuisin."

"Buu! Buu! Alas Feeniks! Alas huijari! Tyhmä! Hidas! Laiska! Mykkä! Juu! Buu!"

 

("...Mutta minä, mitään-näkemätön, silmät täynnä tuhkaa,
elin penseydessä kuin pienessä pesässä.
Jos syntiä on olemassa, niin penseys on synti,
j
os kuolema on olemassa, niin kuolema on penseys.

--seitsemän kertaa kadotetuksi, ja vielä toiset seitsemän, ja vielä -

...myöhäistä rakkautta, joka oikeastaan ei kuulu minulle
                                                                          laisinkaan."
)