Huomioitu seikka, joka saattaa vaatia aktiivisia toimenpiteitä.

Kun olen hyvin, hyvin väsynyt, menen täysin patologiseen tilaan. Kaikki itseviha ja kelpaamattomuus on hiuksenohuen, hyytelönpehmeän nahkakerroksen alla, silmänräpäystä vaille esiintuloa ja itkupotkuraivaria. Ja kaikki muut ovat silti väärässä. Ja keskittymiskykyä on sen verran kuin sillä muinaisella oppilaalla, joka sai mustat silmänaluset tuskaisesta yrittämisestä tehdä työtä jo puoleenväliin yhtä aamun oppituntia. (Trufax. Lapsi parka.) Paikallaan ei voi olla, kun joka paikkaa särkee, mutta liikkuakaan ei jaksa, kun joka paikkaa särkee. Ja vatsassa kiertää, mikä tietysti lamaannuttaa kaikkein tehokkaimmin. Ja sittenhän vasta kaikkia inhoaakin.

Ja tällaisen väsymystilan saa aikaan jo yhden pitkän päivän työllä ja touhulla. Siispä tila ei ole normaali, ja saattaisi olla niin, että pitää miettiä, kuinka pahassa relapsissa oikein ollaankaan menossa.

Silti tänään niin ei ollut se päivä, jona tarvitsin pseudohelppoja kvasiviisauksia.

Asiat vain eivät ole yksinkertaisia. Jos ne olisivat, niistä ei huolehtisi niin että niistä tarvitsisi kirjoittaa.