Kirjoitin juuri pitkän merkinnän viime viikoilta. Sitten oli typerä ja siirryin toiselle sivulle tässä samassa ikkunassa kesken kirjoituksen, mikä siis kadotti kaiken kirjoittamani.

Tiivistetysti:

Olin serkun häissä. Oli mukavaa, kukaan ei tentannut, tuntui hyvältä ajatukselta tavata sukulaisia taas pian.

Olin sunnuntaina Glimsin keskiajan käsityötapahtumassa. Oli mukavaa sielläkin.

En ollut Pukkisaaressa tänä viikonloppuna, koska olen ollut epätavallisen kauheassa syysflunssassa, joka salli vain yhden päivän jaksamisen, ja se meni Albion-larppiin lauantaina.

Larppi kannatti. Olin Hildegard Bingeniläinen Sherwoodin metsissä näennäisesti tutkimassa Robin Hoodin legendaa, todellisuudessa keijuvaltakunnan portin uhkaa. Niin, ja valmistelemassa Rikhard Leijonamielen paluuta. Ja paljon muuta Rikhardiin liittyvää saippuaa. Oli hauska ja vauhdikas peli, vaikka olinkin vähän ulkopuolinen itse seikkailuosioista.

Minussa asuu selvästi pieni pyhimys. Katsokaa vaikka.

Kiitos kommenteista edelliseen merkintään. Palaan niihin, kunhan.

Kirjoittamisen määrittelykriisi (mitä, miksi, kenelle, miten) jatkuu.