Nyt kun yritän epätoivoisesti edetä tuon inhottavan seuraavan vaiheen yli, jossa on kirjoitettava tekstiä, josta näkyy, etten vielä(kään) tiedä mistään mitään... päätin, että tarvitsen piristystä sen oheen! Viihdyttäkää minua, rakkaat lukijat!

Tiedättehän, että on sellaisia enemmän tai vähemmän viihteellisiä foorumeita - muodossa tai toisessa - joilla voi tunnustaa nimettömästi salaisuuksiaan? Sellaisenaan ne eivät kiinnosta minua, koska ne salaisuudet ovat täysin irrallisia. Nyt kuitenkin tunnustan itse viehättyneeni sellaisesta, jolla voi tunnustaa fanitukseen liittyviä asioita, koska siten omaan edes jonkinlaista kontekstia! Selvästi sen nimenomaisen sivun suurin osallistujakunta on animehulluja teinityttöjä, joten kontekstuaalinen ja muukin viihteellisyysarvo vaihtelee suuresti, mutta toisaalta sitten ei juuri mitään siellä tule otettua vakavasti (siis niin kuin kuka voi fanittaa animetyylisten tietokonepelien henkilöitä?? ja vieläpä valita puolia niille toivottavien romanssien suhteen??). Ajatus on silti huvittanut minua juurikin ihanan turhuutensa vuoksi.

Niinpä haastan teidät kaikki kommentoimaan sellaisilla tunnustuksilla, joita ette muualla kehtaisi esittää juuri siksi, että ne ovat niin turhia! Tämä vuodatus-alusta käy siihen mainiosti, koska kommentteihin ei tarvitse jättää mitään tunnistustietoja, ja nimeen voi laittaa vaikka satunnaisia aakkosia tai numeroita (tai jonkin sopivan pseudonyymin - tai jos on kovin urhea, omankin nimen). Sitten me muut voimme vaivata päätämme arvailemalla tovereiden salaisia paheita!

Salaisuuden pitää olla
- sellainen, jota et yleisesti tai omassa kaveripiirissä kehtaisi tunnustaa, tai ainakaan et ole toistaiseksi kehdannut
- ensisijaisesti fanituksiin tms. mieltymyksiin liittyvä (roolipelaaminen mukaan lukien tietysti), mutta voi liittyä myös sosiaalisiin seikkoihin, tai muuten vain omiin hassuihin tapoihin; ei siis yleisiä salaisuuksia
- suhteellisen harmiton (ärtymystä ja pikkusieluisuuttakin on lupa ilmaista, eikä siitä saa lukija suuttua - se on osa tunnustusten henkeä - mutta tosi ilkeydet poistan surutta)

Aloitan itse. Koska te nyt tiedätte varmasti, kuka tunnustaa, rikon sääntöjä sen verran, etten kerro kaikkia kohteita tunnistettavan tarkasti. Toisaalta tarjoan useamman esimerkin.

- Minua harmittaa suuresti, että tutustutin erään ihmisen erääseen mainioon visuaaliseen fiktioon. Ärsyynnyn joka kerran, kun hän identifioituu siihen julkisesti. Pitikin olla niin suurisydäminen!

- Olen harkinnut uskontokunnan vaihtoa aiemminkin, mutten ole saanut sitä aikaan. Jos saan, ansio kuuluu näillä näkymin fanituksen kohteelle.

- Katson CSI Miamia pelkästään siinä toivossa, että Ericin ja Calleighin välit lopultakin lämpenisivät.

(Aijoo, vielä yksi, koska tämä on huippunolo!) - Vaikka Oliver Stonen Aleksanteri olikin niin kauhean huono ja Colin Farrell epätoivoisen väärä päärooliin, katsoin silti DVD:ltä Aleksanterin ja Hefaistionin väliset kohtaukset ainakin kymmenen kertaa. Minä, joka aina kitisen slashin ylivaltaa fanikuvioissa! (Mut eipä se olekaan slashia, jos se on alkuperäisessä tarinassa. Nih. Romantikko mikä romantikko.)

No niin, kaikki! Päästäkää sisäinen teininne irti! (Saa tunnustaa vaikka niistä animetietokonepeleistäkin. Ihan tosi.)