Tämä on taas niitä päiviä, joina täytyy kerätä kaikki pienetkin plussat itsensä ja pakokauhun mörön väliin suojaksi.

Sain eilen yhden rävellyksen loppuun - luulisin. Se on melko mitätön loppu, mutta voihan sitä parannella, ja ainakin se on loppu! (Hm. Se on itse asiassa aika iso plussa. Sitä paitsi halusinkin jo siitä kohtauksesta eroon, koska se on lähes varmasti apokryfaalinen.)

Olen hereillä, ja se olisi voinut myös olla onnistumatta. Ja jos se ei olisi onnistunut, olisin joutunut heittämään hyvästit didaktiikan kurssille (epätoivoinen pelastusoperaatioheitto on jo käytetty).

Keksin itse mielestäni paremman lopun Sokkopelille. (Ihan totta! Ei se lopetus huono ollut, keksin vain paremman! Mielestäni.) (No niin, sen kun pidätte nyt koppavana... Minua lohduttaa valtavasti se ajatus, että osaan ideoida jostain juonikuviosta useampia vaihtoehtoja. Ehkä siis kuitenkin voin joskus saada aikaiseksi päteviä juonia.)